Olkapää, osa 1: Lapaluun anatomia ja liike sekä sen lihasten toiminta

Päivitetty: 19o elo 2019


Koska lapaluun toiminta on ensiarvoisen tärkeää olkapään hyvinvoinnin kannalta, sen toimintahäiriöt tulee hoitaa kuntoon mahdollisimman hyvin. Lapaluun tärkeys liikkeessä ja staattisessa asennossa tulee esiin jo pelkästään lihaksia tarkastellessa, nimittäin lapaluuhun kiinnittyy hurjat 17 lihasta! Tässä ensimmäisessä osassa käyn läpi lapaluun anatomiaa, liikettä ja sen lihasten toimintaa. Koska lapaluun anatomia ja toiminta on todella monimutkainen aihe, syvennyn näihin ja lapaluun ongelmiin seuraavissa blogipostauksissa askel kerrallaan. On toki myös hyvä tiedostaa, että lapaluu ei ole ainut olkapään toimintaan vaikuttava tekijä, vaikka se onkin selkeästi tärkeimpiä, ellei jopa tärkein. Joka tapauksessa tulen myös käymään läpi muita olkapäähän liittyviä asioita.


Lapaluun anatomia ja liike

sekä sen lihasten toiminta


Lapaluun muoto ja perusanatomia

Lapaluu on jotakuinkin kirveen terän muotoinen luu, jonka ulokkeessa olevasta kupista käsivartemme roikkuu kiertäjäkalvosinlihasten, kalvojen ja jänteiden tukemana. Alla oleva kuva on peräisin sivulta http://lifesciencedb.jp/bp3d/?lng=en, ja siinä näkyy hyvin lapaluun takapuolella oleva suhteellisen iso harju, josta muodostuu niin kutsuttu Acromion (olkalisäke) eli uloke, johon Clavicula (solisluu) kiinnittyy. Tämä Acromion on siis kuvassa ylempänä oleva uloke ja muodostaa solisluun kanssa AC-nivelen. Alempana oleva uloke taas on Processus Coracoideus (korppilisäke), johon kiinnittyy muun muassa pieni rintalihas, joka on yksi seitsemästätoista lapaluuhun kiinnittyvästä lihaksesta.

Lapaluun liikesuunnat

Lapaluu pystyy liikkumaan useaan eri suuntaan, minkä vuoksi se tarvitseekin aiemmin mainittua massiivista lihasmäärää toimiakseen oikein.


Lapaluun liikemahdollisuuksia: – Eteenpäin liikkuminen (protraction), jolloin lapaluu liukuu kylkikaarta pitkin eteenpäin. Tämä tapahtuu esimerkiksi työntäessäsi olkapäätäsi eteenpäin tai kurottaessasi kaukana olevaan esineeseen.

– Taaksepäin liikkuminen (retraction), jolloin lapaluu liikkuu kylkikaarta pitkin taaksepäin, lähemmäs selkärankaasi. Tämä tapahtuu esimerkiksi kaikissa vetoliikkeissä.


– Alaspäin kiertäminen (downward rotation), jolloin lapaluun yläosa liikkuu keskikehosta poispäin ja alaosa lähenee keskikehoa. Näin tapahtuu esimerkiksi laskiessasi käden alas sen nostamisen jälkeen.

– Ylöspäin kiertäminen (upward rotation), jolloin lapaluun yläosa liikkuu rankaasi päin ja alaosa taas loittonee keskikehosta. Tämän liikkeen saat helposti aikaiseksi nostamalla kätesi ylös.

– Ylöspäin nostaminen (elevation), mikä mahdollistaa esimerkiksi hartioiden kohottamisen.

– Alaspäin laskeutuminen (depression), mikä mahdollistaa ryhmäliikunnassa käynnin (HARTIAT POIS KORVISTA!)



Lapaluun lihaksisto

Kuten sanoin aiemmin, lapaan liittyy 17 lihasta, mikä mahdollistaa yllä mainitut lapaluun liikkeet, mutta samalla aiheuttaa suuriakin hallinnallisia ongelmia. Lapaluun toiminnan ymmärryksen kannalta on ehdottoman tärkeää ymmärtää vähintäänkin lihaksien perustoiminnot.


Pieni rintalihas (Pectoralis Minor).

Tämä lihas on ehkä yleisin lapaluun asentoon ja toimintaan negatiivisesti vaikuttava lihas ja onkin miltei kaikilla kireänä. Kireänä oleminen tosin ei aina tarkoita sitä, että lihas olisi liian voimakas tai yliaktiivinen, mihin neurokineettinen terapia osittain perustuu, mutta se onkin eri blogipostauksen asia.


Kyseinen lihas yhdistää lapaluun Processus Coracoideuksen eli yllä olevassa kuvassa alempana olevan ulokkeen ja 3.–5. kylkiluut (joskus myös 2. kylkiluun). Näin ollen se vaikuttaa lapaluun toiminnan lisäksi myös hengitykseen, ja huono hengitystekniikka taas vaikuttaa kyseisen lihaksen kautta lapaluun toimintaan. Perusteena voidaan ajatella, että Pectoralis Minor – tukee lapaluuta etupuolelta

– protaktoi ja alas rotatoi lapaluuta

– depressoi lapaluuta

– auttaa hengityksessä nostamalla kylkiluita, kun lapaluu on fiksoituna protraktioon ja alas rotatoituna.


Alempi lapalihas (Infraspinatus)

Infraspinatus on suhteellisen iso lihas, joka lähtee jotakuinkin koko lapaluun takaosasta ja kiinnittyy olkaluun (Humerus) isompaan kyhmyyn (Tuberculum Majus). Sen päätehtävänä on Humeruksen stabilointi ja lateraalirotaatio (kierto ulospäin).


Ylempi lapalihas (Supraspinatus)

Supraspinatus on selkeästi pienempi lihas kuin Infraspinatus ja se lähtee lapaluun kahden ulokkeen välisestä tilasta, kiinnittyen Humerukseen yläkautta. Näin se on todella tehokas Humeruksen stabiloija.


Tehtävinä Supraspinatuksella on stabiloinnin lisäksi käden abduktion (loitonnuksen) aloittaminen (ensimmäiset 15 astetta) ja käden ollessa täysin abduktoituna Humeruksen lateraalirotaatiossa avustaminen. Lihas kykenee myös avustamaan mediaalirotaatiossa (sisäkierto) olkapään ollessa fleksoituna (koukistettuna) eteenpäin.


Lavan kohottajalihas (Levator Scapulae)

Levator Scapulae lähtee niskan ylimmistä nikamista (C1–C4) ja kiinnittyy lapaluun "kirveen" ylimpään kohtaan eli lapaluun yläkulmaan (Angulus Superior Scapulae). Lihaksen päätehtävänä on lapaluuun elevaatio, ja kuten pieni rintalihas, se kiertää lapaluuta alaspäin. Lihas auttaa myös niskan liikkeissä taivuttaen päätä sivulle, samalle puolelle, missä lihas on, ja kiertää päätä itseään päin.


Olkalihas (Deltoideus)

Deltoideuksella on kolme osaa: etu-, keski- ja takaosa. Jokainen osa kiinnittyy Humeruksen yläkolmanneksessa olevaan olkaluun kyhmyyn (Tuberositas Deltoidea). Koska jokainen osa lähtee Humeruksen yläpuolella olevasta luustosta, Deltoideus on tärkeä kokonaisuus Humeruksen sijoiltaanmenon (dislokaatio) estäjänä. Lähtö- ja kiinnityspisteiden vuoksi kaikki kolme osaa ovat myös mukana Humeruksen abduktiossa.


Etummainen osa (Pars Clavicularis) lähtee latinalaisen nimensä mukaisesti Claviculasta eli solisluusta ja on erittäin tärkeä Humeruksen fleksori sekä mediaalinen rotaattori. Se myös estää Humeruksen liukumista eteenpäin kuopassaan (anterior glide). Tämän liskäksi Pars Clavicularis tuo abduktoitua kättä lähemmäs kehoa niin sanotussa horisontaalisessa adduktiossa (lähennys). Suomeksi sanottuna, kun käsi on suorana sivulla, kohotettuna esimerkiksi olkapään tasolle, ja lähennät tästä kättä itseesi päin siten, että lopuksi käsi osoittaa suoraan eteenpäin, olet juuri horisontaalisesti adduktoinut kättäsi.


Keskimmäinen osa (Pars Acromialis) lähtee, taas kerran, nimensä mukaisesti Acromionista eli olkalisäkkeestä. Sen päätehtävänä on abduktio, mutta kun Humerus on ulkokierrossa ja loitonnettuna olkapään tasolla, lihas kykenee myös viemään sitä taaksepäin (horizontal abduction). Eli tässä tapauksessa se tekee osittain päinvastaista työtä kuin etummainen osa.


Taaimmainen osa (Pars Spinalis) lähtee lapaluun harjusta ja sen päätehtävänä on Humeruksen ojennus taakse (ekstensio). Se myös estää Humeruksen liukumista taaksepäin (posterior glide) ja on vahvasti mukana horisontaalisessa abduktiossa.


Leveä selkälihas (Latissimus Dorsi)

Tuttavalliselta nimeltään "latsi" on sikäli mielenkiintoinen lihas, että noin 20 prosentilla tämä lihas ei kiinnity lapaan. Joka tapauksessa Latissimus Dorsi lasketaan yleisesti lapaan kiinnittyväksi lihakseksi.


Latissimus Dorsi kiinnittyy käsivarressa olevaan olkakyhmyjen välivakoon (Sulcus Intertubercularis), joka on Humeruksen yläosassa, etupuolella. Näin ollen tämä lihas on vahva käden liikuttaja. Lihas lähtee rintarangasta, nikamista T7–T12 ja alaselän rangan nikamista L1–L5, suoliluista, alimmista kylkiluista ja Thoracolumbarisesta faskiasta. Thoracolumbaarinen faskia on todella iso sidekudoskerrostuma, jota pitkin voidaankin sanoa latsien kiinnittyvän ristiluuhun. Kyseisellä faskialla on todella tärkeitä tehtäviä, mutta ne olkoot toisen blogipostauksen aiheena.

Kuvasta kiitos Anatomist90:lle https://commons.wikimedia.org/wiki/User:Anatomist90

Palataan takaisin itse Latissimus Dorsiin, joka on suuren kokonsa vuoksi todella tärkeä lihas olkapään kunnon kannalta. Alla perusteita latsien tärkeimmistä tehtävistä:


– Humeruksen adduktio, ekstensio ja mediaalinen rotaatio. Viepä kätesi takataskuun, peukalo edellä. Onneksi olkoon, teit kaikki nämä kolme asiaa samaan aikaan!

– Kiinnittyessään lapaluuhun se depressoi ja protraktoi sitä.

– Se avustaa voimakkaan uloshengityksen aikana.

– Alakehon kiinnitysten vuoksi se on mukana mm. kehon sivutaivutuksissa ja suoliluiden kippaamisessa eteenpäin (anterior tilt).

Lapa-kieliluulihas (Omohyoideus)

Omohyoideus kiinnittyy kieliluuhun ja lähtee lapaluun yläkulmasta. Sen tehtävänä on kieliluun depressio ja täten on mukana esimerkiksi puheen tuottamisessa, kielen kontrollissa ja nielaisemisessa. Koska se kiinnittyy lapaluuhun, lapaluun ongelmat saattavat välillisesti aiheuttaa ongelmia yllä mainittuihin toimintoihin.


Korppiolkaluulihas (Coracobrachialis)

Coracobrachialis lähtee scapulan Processus Coracoideuksesta. Jos tässä vaiheessa on infoa tullut liikaa ja tuo oli siansaksaa, käy vilkaisemassa lavan kuvaa ylhäällä – kyseessä on siis lapaluun alempi uloke, johon pieni rintalihaskin kiinnittyy. Coracobrachialiksen kiinnityspiste taas on Humeruksen puolivälistä hieman yläpuolella oleva osa Humeruksen sisäreunaa (Margo Medialis Humeri), joka on jotakuinkin samalla korkeudella kuin Deltoideuksen kiinnityskohta.


Kyseinen lihas stabiloi lapaluuta etupuolelta, mutta enimmäkseen lihaksen tehtäviin kuuluu Humeruksen stabilointi lapaluuhun, sen fleksio ja adduktio sekä hieman vähemmässä määrin mediaalinen rotaatio.


Iso suunnikaslihas (Rhomboideus Major), pieni suunnikaslihas (Rhomboideus Minor)

Koska nämä lihakset tekevät paljolti saman työn, yhdistän nämä tässä kohtaa blogia. Nämä kuitenkin ovat kaksi erillistä lihasta. Molemmat lihakset kiinnittyvät lapaluun sisäreunaan (Margo Medialis Scapulae) mutta lähtevät hieman eri kohdista. Isompi lihas lähtee rintarangan okahaarakkeista TH 1–4, kun taas pienempi lähtee suoraan sen yläpuolelta kaularangan okahaarakkeista C 6–7 . Tällöin pään eteenpäin vienti vaikuttanee enemmän Rhomboideus Minoriin.


Rhomboideusten tehtäviä ovat Scapulan retraktio, alaspäin kiertäminen ja lapaluun painaminen rintakehää vasten.


Etummainen sahalihas (Serratus Anterior)

Serratus Anterioria usein kutsutaan yhdeksi tärkeimmäksi Scapulan lihaksista, eikä ihmekään. Tämän lihaksen pareesi eli serratuspareesi on yksi ikävimmistä syistä "enkelinsiiville" eli sille, että lavat sirottavat pahasti irti kylkikaaresta. Tätä kutsutaan usein nimellä "winging scapula". Menen tähän syvemmin myöhemmissä postauksissani, mutta koska sirotus on niin yleinen ongelma, lienee hyvä mainita tämä mahdollisuus tässä, jotta lukijat, joilla lapa sirottaa pahasti, ymmärtävät hakeutua lääkäriin varmuuden vuoksi. Yleensä sirotus kuitenkin johtuu lihasten ja kalvojen epätasaisesta työskentelystä, jonka saa kyllä korjattua esimerkiksi neurokineettisellä terapialla.

Serratus Anteriorin voi jakaa kolmeen osaan: yläosa (pars superior), keskiosa (pars medialis), alaosa (pars inferior). Yläosa lähtee 1.–2. kylkiluista, keskiosa 2.–3. kylkiluista ja alaosa 4.–9. kylkiluista ylhäältä laskien. Lihas on siis aika paljolti miltei koko rintakehässäsi kiinni, sillä kylkiluita on 12. Kaikki osat kiinnittyvät Scapulan anteriorisen pinnan mediaaliseen reunaan eli lapaluuhun – sen ja kylkiluiden väliin, rangan puolella olevaan reunaan. Sen kiinnityskohdan ja siitä jatkuvan faskian (kalvon) takia jotkut kokevat Serratus Anteriorin ja Rhomboideusten olevan yksi lihas tai vähintäänkin toiminnallinen lihasryhmittymä.


Serratus Anteriorin tehtäviin kuuluu lavan kiinni painaminen rintakehää vasten (FOLIO HAT ALERT! Aivan kuten Rhomboideukset), lavan protraktio ja ylöspäinkierto sekä hengityksen avustaminen.

Lavanaluslihas (Subscapularis)

Subscapularis lähtee samalta puolelta lapaa kuin Serratus Anterior kiinnittyy eli etupuolelta. Tarkka lähtökohta on Facies Costalis Scapulae eli jotakuinkin koko etupinta. Se kiinnittyy Humeruksen Tuberculum Minukseen eli pieneen olkakyhmyyn. Sen tehtävät ovat Humeruksen mediaalinen rotaatio, adduktio, ja Humeruksen ollessa fleksoitu se kykenee ekstensoimaan kättä kehon vierelle asti. Yksinkertaisesti sanottuna lihas tällöin tuo Humeruksen etukautta alas ja kehon vierelle. Se myös stabiloi lapaa kuoppaansa.


Epäkäs (Trapezius)

Trapezius on kolmiosainen lihas, johon kuuluvat yläosa (pars descendens), keskiosa (pars transversa) ja alaosa (pars ascendes). Pars descendens lähtee ulommasta takaraivokyhmystä (protuberantia occipitalis externa), keskimmäisestä niskakaaresta (linea nuchalis superior) ja niskasiteestä (ligamentum nuchae). Alla näkyy hyvä kuva osoitteesta https://www.praxis-posdzech.de/backup_kopfgelenke.de/bilder/lig_post_big.jpg. Tässä kuvassa näkyy selkeästi epäkkään yläosan lähtökohdat, jotka ovat kuvassa ensimmäiset kolme kohtaa oikealta.

Yläosa kiinnittyy solisluun lateraaliosaan eli ei suoranaisesti lapaluuhun, mutta koska solisluu kiinnittyy lapaluuhun muodostaen AC-nivelen, se vaikuttaa lapaluuhun sitä nostavasti, tosin eritoten vasta 30 asteen abduktiossa. Yläosan muita tehtäviä ovat Humeruksen abduktio 90 asteen jälkeen, lapaluun stabilointi abduktion aikana ennen 90 astetta, pään kallistaminen sille puolelle, jonka puolen epäkäs aktivoituu sekä pään ekstensio. Se on myös jokseenkin heikko lapaluun taaksepäin vetäjä. Yläosa myös kiertää lapaa ylöspäin yhdessä alaosan kanssa.


Keskiosa lähtee kaularangan alimmasta nikamasta, C7:stä, sekä rintarangan nikamista TH 1–3, kiinnittyen lapaluun acromioniin. Sen päätehtävä on lapaluun retraktio.


Alin osa lähtee rintarangasta TH 4–12 ja kiinnittyy Spina Scapulaeen eli lapaluun harjuun, joka on lapaluun yläosassa oleva ulkoneva harju. Tämä on selkeästi isoin osa epäkäslihasta. Sen tehtäviä ovat lapaluun depressio sekä ylöspäin kierto, jonka se tekee yläosan kanssa yhdessä. Alin osa osallistuu myös avustavana lihaksena retraktioon.


Kaikki nämä osat toki vaikuttavat stabiloivasti lapaluuhun ja myös itse rankaan, mutta rangasta lisää myöhemmin toisessa postauksessa.


Pieni liereälihas (Teres Minor)

Teres Minor lähtee lapaluun ulkoreunasta (Margo Lateralis Scapulae) ja kiinnittyy isoon olkakyhmyyn (Tuberculum Majus) Humeruksen takakautta. Kyhmy on Humeruksessa lateraalisella puolella ja edessä. Näin ollen sen päätehtävänä on Humeruksen lateraalinen rotaatio ja Humeruksen stabilointi. Se on myös heikohko adduktori ja ekstensori.


Iso liereälihas (Teres Major)

Teres Major lähtee myös lapaluun ulkoreunasta mutta myös lapaluun alareunasta (Angulus Inferior Scapulae) kiinnittyen pienen olkakyhmyn harjuun (Crista Tuberculi Minoris) eli samaan kohtaan Humeruksen etupuolella kuin Latissimus Dorsi. Näin ollen se myös aiheuttaa sisäkiertoa, lähentämistä ja taaksevientiä kuten leveä selkälihaskin. Se myös stabiloi Humerusta kuoppaansa.


Kolmipäinen olkalihas (Triceps Brachii), pitkä pää

Kolmipäisen olkalihaksen pitkä pää lähtee lapaluun nivelkuopanalaisesta kyhmystä (Tuberculum Infraglenoidale) eli jotakuinkin heti lapaluussa olevan kuopan (johon Humerus tulee) alta. Kiinnittymispiste sillä on kyynärlisäkkeessä (Olecranon), ja näin ollen se osallistuu vahvasti kyynärpään ojennukseen. Myös muut osat kiinnittyvät tähän, mutta ne eivät lähde lapaluusta eivätkä vaikuta sen toimintaan suorasti eivätkä kummemmin epäsuorastikaan. Pitkä pää vaikuttaa lapaluun kautta Humeruksen lähennyksellä ja ekstensiolla sekä toimii Humeruksen stabiloijana.


Kaksipäinen olkalihas eli "hauis" (Biceps Brachii)

Biceps Brachii eli hauis on varmasti treenatuimpia lihaksia salillakävijöiden keskuudessa ja täten myös tunnetuimpia lihaksia. Harmillisen usein sitä treenataan kuitenkin vain kyynärvarren supinoijana (alemman käsivarren uloskierto, peukalon vienti kättä kiertäen ulospäin) ja fleksorina. Sen pitkä pää kuitenkin toimii olkavarren abduktorina, kun Humerus on rotatoituna lateraalisesti. Lyhyt pää toimii sekä adduktorina että fleksorina. Molempien päiden kiinnityskohdat ovat värttinäluun kyhmy (Tuberositas Radii) ja kyynärvarren peitinkalvo (Aponeurosis Musculus Bicipitis Brachii). Pitkä pää eli caput longum lähtee lapaluun nivelkuopan yläpuolisesta kyhmystä (Tuberculum Supraglenoidale), kun taas lyhyt pää lähtee lapaluun korppilisäkkeestä eli aiemmin mainitusta Processus Coracoideuksesta, josta lähtivät myös Coracobrachialis ja Pectoralis Minor. Biceps Brachiin pitkällä päällä on osoitettu olevan myös tärkeä osa Humeruksen stabiloijana, ja se mahdollisesti estää esimerkiksi sen eteenpäin liukumista.


AMMATTILAISILLE

Mikäli kiinnostuit oppimaan enemmänkin kehon toiminnasta ja haluaisit lisätä toiminnallisempaa ymmärrystäsi tästä aiheesta, käypä katsomassa koulutukseni www.toimivakeho.fi/ammattilaisille


Loppuajatukset

Haluaisin näin lopuksi kiittää ystävääni Robert Borgia, joka pyysi minua kirjoittamaan olkapään ongelmista. En vielä ehtinyt itse ongelmiin, mutta toivon, että tämä antaa niin olkapään ongelmista kärsiville kuin ammattilaisillekin tarpeellista tietoa. Muistakaa, että aina saa kysyä ja pyrin vastaamaan parhaani mukaan. Mikäli huomaatte mitään ajatus- tai kirjoitusvirheitä (LE GASP!), kerrottehan niistä minulle.



Until next time! - Kevin Gibbs / AnatomyFix




Kuva: https://vignette.wikia.nocookie.net/whatever-you-want/images/7/79/Le_Gasp_O.O.jpg/revision/latest?cb=20130703151216

1,866 katselukertaa
 
KYSYTTÄVÄÄ? OTA YHTEYTTÄ!
AnatomyFix
044 524 9651
kevin.gibbs@toimivakeho.fi
Kuutamokatu 8c28
02210 Espoo

Haluamme olla täysin läpinäkyviä tietojesi käytön suhteen.
Luethan tietosuojaselosteemme.
  • Anatomy Fix Facebook