Kroonisen kivun aakkoset

Päivitetty: huhti 27

Mitä kipu oikeastaan on?

Ensinnäkin on tärkeää ymmärtää, että kipu ei suoraan korreloi vaaran tai vaarallisen ongelman kanssa. Kipu on aivojen ja hermoston tapa kertoa sinulle, että joku osa kehostasi on häiriössä, jolloin kyse on esimerkiksi vammasta, tulehduksesta, liiallisesta rasituksesta tai jännityksestä. Se voi myös kertoa, että jokin kokemasi tai näkemäsi asia, joka on jollain tavalla samankaltainen kuin aiemmin kokemasi ikävä tilanne, on mahdollisesti vaarallinen. Tämä jälkimmäinen tilanne on yleinen traumojen jälkeen.


Hypersensitiivisyys, eli liiallinen herkkyys tuntemuksille

Etenkin stressin aikana taikka trauman jälkeen, hermosto saattaa ylireagoida tuntemuksiin, joko siten, että pehmytkudoksen (iho,lihakset yms) hermotus on kipureseptoreiden (nociceptors) ja painereseptoreiden (mechanoceptors) kohdalla ylireaktiivinen, lähettäen aivoihin liian helposti "kipu" signaalin, tai siten että aivot reagoivat näihin signaaleihin liiakseen. Kemiallisesti nämä eroavat toisistaan, mutta lopputulos on sama - koet kovaa kipua, vaikka ongelma olisi hyvinkin pieni ja joskus jopa vaikka sitä ei edes olekaan. Esimerkiksi aiempi murtumakohta saattaa särkeä pienestäkin iskusta tai stressin aikana.


Elämäntavat vaikuttavat kipuun ja kipu elämäntapoihin

Tästä tulee helposti valitettavan iso oravanpyörä. Kun käteen sattuu, on unen saaminen vaikeaa. Kun unta ei tule, keho ja mieli stressaantuvat ja kehoon tulee nk. mikrotulehdusta, joka pahentaa kipua ja täten unta. Väsyneenä ja kipeänä hakee helposti lohtua ruoasta, jolloin saattaa ylensyödä ja saada lisää painoa. Rasvaudos on tulehdusta lisäävää, joten kipu pahenee. Myö syötyruoka voi olla hyvinkin epäterveellistä, joka usein myös pahentaa tulehdustilaa. Tämän lisäksi huono ruoka ei yleensä sisällä tulehdusta estäviä ainesosia, joten tulehduksen lisääntymisen lisäksi sitä estäviä aineita tulee vähemmän. Liikkumisesta tulee henkisesti raskasta ja fyysisesti kivuliasta, jolloin liikkumisen kipua lievittävät vaikutukset lakkaavat ja rasvaa kertyy helposti lisää.


Kipu voi myös tuoda pelkoa

Liikkeeseen liittyvä pelko, esimerkiksi pelko siitä, että polvi hajoaa jos kyykkäät, on hyvin usein elämänlaatua heikentävä, fyysistä tekemistä rajoittava ja henkisestikin rankka asia. Se on myös hyvin usein ylireagointia, mutta täysin ymmärrettävää ja evolutionaalisesti järkeenkäypää.


Jos polvesi hajoaa, miten voit olla tärkeä osa yhteiskuntaa? Minkälaisesta sosiaalisesta stigmasta joudut kärsimään? Saatko puolisoa? Kykenetkö ruokkimaan itsesi ja / tai lapsesi ja puolisosi? Kuinka pahasti sinua sattuu? Kykenetkö tekemään lempiasioitasi enää? Kaikki nämä ja monet muut ajatukset ovat joko alitajuisesti tai täysin tietoisesti kynnyskysymyksiä ja pelon aiheuttajia, sillä aivomme ovat erittäin tehokkaita riskien etsimisessä.


On normaalia ja loogista käydä läpi riskejä, mutta liiallinen katastrofiointi (Mä kuolen! En enää ikinä pysty tekemään asiaa X) on henkisesti todella raskasta ja saattaa johtaa jopa vakavaan depressioon. Elämänlaatu vähintäänkin vähenee, sillä valitettavasti tämän tyyppinen ajattelu johtaa usein liikkumattomuuteen, liialliseen varovaisuuteen ja hermoston ylikuormittumiseen. Nämä taas voivat johtaa vahingoittumiseen huonontuneen tasapainon ja / tai lihasvoiman vuoksi.


Nosebo ja Plasebo

Suurin osa meistä on kuullut plasebo-efektistä lääkkeiden kohdalla. Syöt lääkkeen sijaan kalkkitabletin ja kaikki kivut lähtevät, koska lääkäri sanoi että tämä toimii. Ja näin käykin, vaikka tietäisit, että syöt kalkkitablettia, jahka se lääkäri kertoo asiansa vakuuttavasti.


Kipu ja luulo ovat mielenkiintoinen yhtälö. Jos esimerkiksi käärme puree sinua, mutta luulet sen olevan puskan terävä oksa, etkä ajattele asiaa sen enempää, kipu ei ole kummoinen. Mutta heti kun myrkky alkaa vaikuttamaan, tiedät sen olleen käärme. Jos selviät tästä elossa, seuraavan kerran kun puska raapasee sinua samalla tavalla kuin aiemmin luulit sen tehneen, aivosi kertovat sinulle suuresta vaarasta, sillä viimeksi miltei kuolit. Kipu on uskomaton ja niin on hätäkin, kunnes tajuat, että kyseessä oli oikeasti tällä kertaa puska.


Samaten jos olet todella stressaantunut ja väsynyt, legon päälle astuminen sattuu huomattavasti enemmän kuin iloisena, sillä aivosi ovat jo siinä uskossa, että olet vaarassa ja reagoivat kemiaalisiin viesteihn selkeästi rajummin. Aivot nimittäin eivät osaa erottaa tiikerin aiheuttamaa vaaraa taloudellisesta ahdingosta. Ajattele asiaa näin - jos tiikeri on jahtaamassa sinua, mikä tahansa joka satuttaa sinua voi olla isompi vaara, sillä tuo lego voi aiheuttaa juoksun hidastumista ja siksi tarvitset taas lisää adrenaliinia ja kortisolia, jotta pääset paremmin tiikeriä pakoon.


Plasebossa usko positiiviseen käänteeseen tai ajatukseen vähentää kipua merkittävästi (käärmeen pureman sijaan luulit, että oksa raapaisi). Nosebossa usko negatiiviseen käänteeseen tai ajatus siitä, että kipu on kova lisää kipua merkittävästi (tiikerin jahdatessa lego sattuu enemmän kuin normaalisti, aivan kuten taloudellisen ahdingon aikanakin).


Tämä toimii myös hoitojen kohdalla - Joidenkin tutkimusten mukaan vahva usko parantumiseen ja kivusta ylipääsemiseen paransi hoitotuloksia jopa 47%. Sen sijaan, jos uskot ettei hoidosta X voi olla apua, hoidosta tuskin tulee olemaan miltei mitään hyötyä tai ainakin huomattavasti vähemmän kuin olisi muutoin ollut.


Tämä toimii myös esimerkiksi liikunnan kohdalla - jos uskot että liike X sattuu, niin se todellakin saatta sattua. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö se voisi sattua, vaikka sanoisit itsellesi kuina että "tämä ei sat. Mutta positiivinen ajattelu voi vähentää ja ennaltaehkäistä kipua ja myös nopeuttaa kivusta toipumista.


Kuinka aivosi muuttavat kipuaistimusta ajatustesi voimalla

Kun ajattelet positiivisesti ja olet varma, että kipu vähenee tai lakkaa, aivoissasi tapahtuu kemiallisia reaktioita. Samaten käy negatiivisilla “kipu lisääntyy” ajatuksilla, tosin eri kemiallisin reaktioin. Aivosi lähettävät selkään signaaleja joko lisätä tai vähentää kipua.


POSITIIVINEN AJATTELU / KIPU VÄHENEE AJATTELU: - Opioideja ja / tai endokannabinoideja vapautuu kehoosi ja kipu vähenee.

- Kivun väheneminen aktivoi aivojen palkintojärjestelmän, joka puolestaan lisää opioidien määrää kehossasi. Tämän lisäksi Dopamiinia (hyvän olon hormoni) alkaa erittymään.

- HUOM! Ahlzaimerin taudissa ja muissa taudeissa jotka vaikuttavat aivojen etuotsalohkoon, näin ei käy.

- Henkinen stressi vähenee hyvän olon hormonien myötä, joka vähentää hermopäätteiden yliherkkyyttä (ja aivojen herkistymistä näille hermosignaaleille), näin ollen vähentäen entisestään kivun tuntemusta


NEGATIIVINEN AJATTELU / KIPU LISÄÄNTYY AJATTELU:

- Lisää henkistä stressiä, vähentäen hyvän olon hormonien toimintaa ja lisäten hermopäätteiden yliherkkyyttä (ja aivojen herkistymistä näille hermosignaaleille), näin ollen lisäten kivun tuntemusta entisestään

- Aiheuttaa aivoissa Cholecystokininin vapautumisen, joka aktivoi kipuhermostoa entisestään. Kyseinen kemikaali myös estää Opioidien toimintaa, näin ollen estäen aivojesi omien kipulääkkeiden ja ulkoisesti annettujen Opioidien toiminnan.

- Saattaa lisätä tulehduksellisuutta kehossa ja vaikuttaa koko kehon laajuisesti hormonien tuotantoon


Oma tekemisesi voi myös vaikuttaa

Jos sinua sattuu kynän nostaminen, saatat vältellä asioiden nostamista ja selän pyöristämistä. Saatat myös ajatella “voin nostaa tuon kynän, mutta vain...

“... jos nojaan polviini”

“... jos pidän selkätukea”

“... jos venyttelen ensiksi”


Kaikki nämä ja muut näiden kaltaiset ajattelu- ja toimintatavat ovat käyttäytymistä jolla haetaan mahdollisimman turvallista oloa (eng. Safety Behaviour). Valitettavasti nämä usein voimistavat ajatusta siitä, että sinulla on vaarallinen ongelma.


Saatat myös pelätä kivun lisäksi valtavia ongelmia; mahdollisesti pelkäät, että nostamalla painon ylös tulet rikkomaan selkäsi loppu elämäksi. Mahdollisesti et tämän takia uskalla leikkiä lapsesi tai lapsenlapsesi kanssa, taikka harrastaa lempiharrastuksiasi. Tämänkaltainen välttely käyttäytyminen on hyvin tyypillistä, mutta jotakuinkin aina turhaa ja henkisesti hyvinkin hajoittavaa.


Näin ollen tuleekin miettiä, mitä oikeasti tapahtuisi jos nostat kynän. Onko oikeasti niin, että selkäsi hajoaa tai menee rikki? Venähtääkö lihaksesi tai revähtävätkö ne riekaleiksi? Saatko neliraajahalvauksen? Vai onko niin, että oikeasti kärsit “vain” kivusta?


On toki mahdollista, että joillain tulee välilevynpullistumia, mutta niistäkin selvitään. Tämä on tosiaan hyvin harvinaista, sillä välilevymme ovat hyvin tuettuja lihaksiston, nivelsiteiden, ligamenttien ja fascian (mm. Thoracolumbaarinen fascia keski/alaselässä) avulla.


Itseasiassa, mikäli estät tai rajoitat omaa liikkumistasi kivun tai “hajoamisen” pelossa, voit aiheuttaa itsellesi henkisen taakan lisäksi myös fyysisiä ongelmia. Esimerkiksi jos et ikinä uskalla pyöristää selkääsi, selän tukilihaksisto ei pääse toimimaan kunnolla, joka saattaa aiheuttaa tukilihaksiston ja kalvoston heikkenemistä, joka voi pitkällä aikavälillä johtaa juuri siihen mitä pelkäät, eli selän heikkenemiseen ja rakenteelliseen vaurioon., kuten vaikkapa välilevyjen ongelmiin.


Miten pääset eroon kivuista ja pelosta

Alla olevia asioita on hyvä kokeilla hitaasti ja edeten, mieluiten hyvän kivunhoitajan tai muun terveydenalan ammattilaisen avustamana. Mikäli sinua kiinnostaa tämä, voit lukea lisää Kroonisen Kivun hoidoistani


Positiivisella ajattelulla on suuuri merkitys, kuten aiemmin mainitsinkin. Ymmärrys siitä, että kevyt ja mahdollisesti kivuliaskin liikunta on yleisesti ottaen positiivinen asia, on myös tärkeää. Toki mikäli lääkärissä on diagnisoitu vakava “pullistuma”, älä heti lähde nostelemaan kyniä maasta, tosin yleisesti ottaen, ellei liikettä kielletä, liikkuminen on näissäkin tapauksissa erittäin tärkeää.


Joka kerta kun pääset pidemmälle kivuliaassa liikkeessä, hitaasti mutta varmasti, aivosi oppivat, että täällä voi olla turvallisesti eikä mitään käynytkään. Tällä tavalla pääset eroon “rikkoutumisen” peloista. Mutta muista tehdä eteneminen hyvin maltillisesti, jotta varmistat hyvän, rennon liikkeen.


Mahdollisesti myös liikkeen muuttaminen auttaa. Loppujen lopuksi kynän nostaminen maasta on selän pyöristys. Ehkäpä maaten tämä onnistuukin kivutta? Tai ehkäpä istuen?


Voi myös olla, että olet oppinut kipusi!

“Oppinut? Kuinka se on mahdollista!?” En yhtään ihmettele, jos tämä oli ensimmäinen ajatus joka sinulle tuli lukiessasi tuota väliotsikkoa. Näin kuitenkin on asian laita.


Saatat oppia kivun toisilta kerrotun / kuullun kautta. Esimerkiksi jos käyt lääkärillä tai hierojalla, joka sanoo “jos nostat kynän tällä selällä, en ihmettele jos sinua sattuu!”, on hyvinkin luultavaa, että tämä aiheuttaa pelkotiloja ja kipuja, joskin usein alitajuisesti. Myös lukemasi vaikuttaa: “Kipu lähtee parhaiten tekemällä X” voi vaikuttaa muiden hoitomuotojen tehoon negatiivisesti, koska alitajuisesti sinulla on “tieto” siitä, että nämä eivät ole yhtä tehokkaita kuin se “paras” juttu mistä luit.


Saatat myös oppia näkemällä. Jos huomaat kaverisi selän “jumittuvan” tai kipeytyvän kynän nostosta, voit itsekin saada kivuliaan selän. Myös videot voivat aiheuttaa kipuoppimista.

Jos olet vuosia sitten saanut kivun selkääsi nostaessasi painon lattialta, voi olla, että kynän nostaminen ei tunnu missään, eikä pakolla laatikonkaan, mutta painon nostaminen tuntuu pahalta jo ajatuksenkin tasolla - vaikka se painaisikin vähemmän kuin laatikko.


Onneksi nämä myös toimivat toiseen suuntaan - jos näet useita videoita, kavereita ja perheenjäseniä nostamassa kyniä ja painoja, eikä heidän selälle käykään mitään, voi olla, että sinun selkäsi kestääkin yhtäkkiä paremmin nostamista. Tämän lisäksi kun lääkäri sanoo, että ei sielä ole mitään vakavaa ja hieroja / PT yms sanoo, että ongelma on lihasperäinen tai stressiperäinen yms ja, että kykenet kyllä nostamaan kynän, voi olla että kipu häviääkin.


Tässä on toki paljon mietittävää ja tehtävää, joten suosittelen vahvasti hyvän alan asiantuntijan hankkimista.


Millainen on hyvä kivunhoitaja?

Hyvä kivunhoitaja hallitsee tarkat liikeanalyysit, ymmärtää milloin pitää lähettää esimerkiksi lääkärille varmistusta varten ja osaa hoitaa monella eri tavalla. Parasta olisi kyetä hoitamaan liikkeen, manuaalisen terapian (Neurokineettinen Terapia), hermoston hoitojen (Rentoutushoito), ravitsemuksen / elämäntapojen muokkausten (Elämäntapaneuvonta) ja henkisten hoitojen avulla (esim EFT, kognitiivinen psykoterapia jne).

Hyvä hoitaja ymmärtää kiputieteen päälle ja on opiskellut sitä esimerkiksi ReTrain Pain Foundation:in alaisuudessa tai muuta kautta. Kiputieteen ymmärtäminen antaa erinomaiset mahdollisuudet auttaa asiakasta pääsemään eroon kivuista ja pelkotiloista.

Erityisen tärkeää on kuitenkin se, että hoitaja osaa tämän kaiken lisäksi myös oikeasti kuunnella asiakasta, ymmärtää häntä ja ei väheksy mitään asiakkaan tuntemuksia tai ajatuksia.


Mikäli sinua kiinnostaa tämä, voit lukea lisää Kroonisen Kivun hoidoistani

308 katselukertaa
 
KYSYTTÄVÄÄ? OTA YHTEYTTÄ!
AnatomyFix
044 524 9651
kevin.gibbs@toimivakeho.fi
Kuutamokatu 8c28
02210 Espoo

Haluamme olla täysin läpinäkyviä tietojesi käytön suhteen.
Luethan tietosuojaselosteemme.
  • Anatomy Fix Facebook