Krooninen kipu: Muistin vaikutus

Saatat ehkä miettiä "Miten muisti muka voi vaikuttaa kipuun?". Vastatakseni tähän kysymykseen, on tärkeää ensiksi ymmärtää mitä tarkoitan käyttäessäni termiä "muisti". Ensinnäkin, muistia on kahta eri tyyppiä: Lyhyt- ja pitkäaikainen.


Lyhytaikainen muisti on käytössä silloin kun pyrit esimerkiksi muistamaan juuri kerrotun puhelinnumeron kijoittaaksesi sen itsellesi ylös. Tämä tieto kuitenkin unohdetaan nopeasti.


Pitkäaikainen muisti sen sijaan on käytössä silloin kun lyhytaikainen muistijälki toistuu tarpeeksi tiheästi tarpeeksi usein ja tallentuu pitkäaikaisesti mieleemme. Pitkäaikainen muisti tarkoittaa siis sitä, että asia on opittu ja sitä kyetään käyttämään milloin tahansa.


Mutta miten tämä liittyy kipuun? Itseasiassa muisti on yllättävänkin tärkeä osa kipua ja eritoten kroonista kipua, mutta ei pelkästään ylläolevan kautta, sillä muisti ei ole pelkästään ajatusta, vaan kaikki kehon hermot kykenevät muistamaan asioita. Tällä en siis tarkoita, että hauislihaksesi hermo muistaa, että kaupasta pitää hakea ruokaa, vaan sitä että kaikki asiat mitä teemme jättävät joko lyhytaikaisen tai pitkäaikaisen jäljen hermostoomme. Muun muassa tällä tavalla kehosi kehittää itseään vahvemmaksi ja kykenet paremmin kyykkäämään isommilla painoilla.


Ennen kipuhermoston muistijäljen ja oppimisen tutkimista, käymme läpi pari tärkeää asiaa kivusta ja aivoista:


- Kipuhermoston signaali EI AINA saa aikaiseksi kiputuntemusta aivoissa

- Aivoissa ei ole yhtäkään kipuastimukseen erikoistunutta kohtaa, eikä kiputuntemusta voida nähdä aivoissa. Osa-alueet jotka ovat mukana kiputuntemuksessa ovat myös mukana hyvin monessa muussa asiassa, joten niiden aktiivisuus ei tarkoita että henkilö kokisi kipua. Samaten kipu voidaan kokea vaikka kaikki näistä kohdista eivät olisi aktiivisina.

- Koet joka päivä miltei kokoajan nosiseptiota, eli kipuhermoston aktiivisuutta. Yleensä aivot ohittavat tämän, ellei kyseessä ole selkeästi uhkaava asia. Tällöinkin se voidaan ohittaa, mikäli uhka ei ole yhtä iso kuin muu uhka (jalkaan ei satu jos joudut pelastamaan lapsesi palavasta talosta)

- Kiputuntemukseen vaikuttava muun muassa seuraavat asiat: Sen hetkinen tunnetila (ilo, suru jne), positiivisuus / pessimistisyys, muisti (aivojen muisti ja hermoston "muisti"), kuinka hyvin olet levännyt / nukkunut, sosiaaliset suhteet tai niiden puuttuminen.


Kipu ja aivojen muisti / oppiminen

Kuten sanottu, koet nosiseptiota eli kipuhermoston aktivaatiota joka päivä, miltei koko ajan. Tämä saattaa saada sinut muuttamaan asentoasi tai saatetaan yksinkertaisesti ohittaa. Mutta mitä tapahtuu kun sinua selkeästi sattuu alaselkään, "koko ajan"?


Sanotaan vaikkapa, että nostit 20 vuotta sitten liian ison painon ja huolimattomalla tekniikalla. Satutit selkäsi ja kärsit kivusta aina kun teit nostoliikkeen, vaikket nostaisi mitään painavaa. Jos sinulta kysyttäsiin tästä 40 vuoden päästä, voi hyvinkin olla että muistaisit tuon ajan edelleen. Mutta miksi? Kun kyseessä on muisto tapahtumasta ja kivuista, muistat sen koska se on vaikuttanut sinuun vahvasti, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Mutta jos mietimme sitä, miten aivot toimivat, vastaus muuttuu hieman. Kun koit kyseisen kivun ensimmäistä kertaa, aivosi teki työtä analysoidaksen kipuhermoston signaalin, aiemmat tapahtumat mitkä voisivat liittyä tähän, kaikkien aistiesi signaalit, ja aiemmat muistijäljet (esim "muistan kun Pekalle kävi näin ja hän joutui leikkaukseen") ja loppujen lopuksi päätyi alla olevaan ratkaisuun kyseisen kipuhermoston aktiivisuuden kohdalla:


"Tämä on ongelma, eikä tätä ongelmaa voida olla huomioimatta, eikä sitä kyetä hoitamaan alitajuisesti. Täten joudun kertomaan tästä tietoiselle osalle, jotta se motivioituisi tekemään asialle jotain"


Tämä "kertominen" on kokemasi kipu. Nyt olet todellakin tietoinen siitä, että selkäsi saattoi vahingoittua! Tämän jälkeen koit kipua selässäsi parin viikon ajan, koska aivosi tulkitsivat joka kerta nosiseption signaalit samalla, jo ennestään tutulla tavalla. Ehkäpä juuri kun kipu alkoi laantua, nostit taas jotain. Ehkäpä tällöin ei tapahtunut mitään, mutta koska teit monta asiaa samalla tavalla kuin viime kerralla (nostit samassa asennossa, saman värisen ja näköisen esineen ja esine oli samasta materiaalista jne), aivosi reagoivat samalla, jo ennestään niille tutulla tavalla. Näin kipu voi pikkuhiljaa kroonistua, koska aivot ovat "oppineet" tulkitsemaan tietyt signaalit siten, että ne näyttäytyvät uhkakuvana aivoille.


Kipu ja hermoston muisti / oppiminen:

Aivojen pitkäaikaisen muistijäljen lisäksi myös hermosto "oppii". Kun alkuperäinen tapahtuma tuli ja selkääsi sattui todella kovasti, nosiseptisen signaalin määrä ääreishermostosta selkäytimen hermostoon oli niin iso, että selkäytimen hermosto joutui tilapäisesti (lyhytaikainen muisti) muokkautumaan siihen, lisäten sen kapasiteettia ottaa vastaan kemiaalisia signaaleja. Nämä muutokset eivät välttämättä ole pitkäaikaisia. Mutta kun tätä kipua jatkuu tarpeeksi pitkään ja tarpeeksi isolla intensiteetillä, nosiseptisten hermojen aktivaatio saattaa muuttaa selkäytimen hermopään kykyä ottaa vastaan kemiaalisia signaaleita siten, että reseptorit lisääntyvät. Pitkällä aikavälillä myös ns. glia solut, jotka vaikuttavat signaalien voimakkuuteen, muokkaantuvat siten, että ne lisäävät signaalin tehoa. Hermopäätteiden vieressä / välissä olevat interneuronsolut, joiden tehtävänä on muun muassa vähentää signaalin tehoa, kuolevat liiallisen kalsiumin vuoksi. Tämän lisäksi aivoista alaspäin tuleva inhibitioiva (vähentävä) käskytys vähenee ja signaalia lisäävä käskytys lisääntyy. (Tästä voit lukea enemmän täältä).

Näistä muutoksista on vaikeaa tai jopa mahdotonta päästä eroon. Näin ollen kipuhermostolle on muodostunut pitkä-aikainen muisti, miltei kuten oppiessasi asioita. Signaalit paranevat ja niiden regulointia vähennetään.


Onko siis niin, etten voi parantaa tilannettani?

Ei suinkaan. Vaikka kipuhermoston fysiologista muokkaantumista ei voida nykytiedon valossa voida peruuttaa*, vaikuttamalla erinnäsiin tekijöihin, voit hyvinkin saada itsesi oireettomaksi tai miltei oreettomaksi. Vaikuta siis: - Aivoihisi (positiivisuus vs pessimistisyys, kylmäharjoittelu ja hengitysharjoitteet, muistijälkien muuttaminen alitajuisesti esimerkiksi hypnoosin tai EFT:n avulla tai muilla keinoilla: muistin muokkaaminen)

- Henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin isäämällä positiivisia sosiaalisia suhteita, liikkumalla hyvin, syömällä terveellisesti ja tulehdusta vähentävästi, ja lepäämällä hyvin. Lopuksi

On mielestäni erittäin mielenkiintoista huomata kuinka muisti ja hermoston muisti vaikuttavat kipuun. Itseasiassa, krooninen kipu saattaa täysin hävitä jos aivojen muistot asiasta häviävät esim trauman vuoksi (Lähde). Näin ollen, muokkaa muistiasi - se on täysin mahdollista! * On joitakin viitteitä siitä, että mm. psykoterapialla olisi mahdollista muuttaa fysiologisia muutoksia hermostossa, mutta tämä vaatii vielä huomattavasti enemmän tutkimusta.

0 katselukertaa
 
KYSYTTÄVÄÄ? OTA YHTEYTTÄ!
AnatomyFix
044 524 9651
kevin.gibbs@toimivakeho.fi
Kuutamokatu 8c28
02210 Espoo

Haluamme olla täysin läpinäkyviä tietojesi käytön suhteen.
Luethan tietosuojaselosteemme.
  • Instagram
  • Anatomy Fix Facebook