Kivusta Krooniseen Kipuun

Päivitetty: huhti 22

Kroonisesta kivusta kärsii Suomen Kipu Ry:n (http://www.suomenkipu.fi/) mukaan yli miljoona ihmistä, eli noin 1/5 meistä kaikista. Mutta mitä krooninen kipu oikeastaan on, miksi niin moni kärsii siitä ja mitä sille voi tehdä? Pyrin vastaamaan näihin kysymyksiin tämän blogi kirjoituksen aikana.


BLOGIN SISÄLTÖ:

- Kroonisen kivun määritelmä

- Kuinka kipukokemus syntyy?

- Mitä sitten kun kipu on koettu?

- Kuinka kipu muuttuu krooniseksi ja mitä tehdä asialle?

- Stressin vaikutus kipuun ja sen syntyyn


Kroonisen kivun määritelmä

Kivun kroonistumiseen ei ole määritelty tarkkaa aikarajaa, mutta joidenkin lähteiden mukaan voidaan ajatella, että kun kipu jatkuu senkin jälkeen kun olisi voinut olettaa sen loppuvan, kipu on kroonistunut. Jotkut taas sanovat, että hoitoon olisi syytä hakeutua viimeistään kun kipu on jatkunut kolme kuukautta. Toisaalta esimerkiksi välilevyongelmissa kipu saattaa jatkua jopa puoli vuotta ennen loppumista.


Joka tapauksessa, krooninen kipu on kipua joka on jatkunut pitkään ja joka usein jatkuu vaikka sitä oltaisiin hoidettu esimerkiksi lääkkein. Valitettavan usein minulla onkin käynyt potilata, joita ei ole saatu hoidettua lääkkeillä kivuttomaksi. Usein myöskään asiakkaan muut hoitokokeilut, muun muassa fysioterapeutin ohjeistama liikunta, eivät ole auttaneet. Tämä ei suinkaan tarkoita, etteikö näistä voisi olla hyötyä juuri sinun kohdallasi. Sen sijaan, se osoittaa sen, kuinka hankalaa erittäin kroonistuneen kivun hoito voi olla.


Kuinka kipukokemus syntyy?

Kehossamme on niin sanottuja kipuhermoja (nosiseptorit), joiden aktivoituminen on itseasiassa kirjaimellisesti työn ja tuskan takana. Nämä hermot aktivoituvat kun kehoosi kohdistuu vaarallinen määrä painetta (tylppä isku), kun ihosi rikkoutuu esimerkiksi naulaan astumisesta, kun olet kosketuksissa vaarallisten kemiallisten aineiden kanssa tai kun joudut kosketuksiin kovan kuumuuden tai kylmyyden kanssa. Mikäli nämä hermot aktivoituisivat helposti, kokisit kipua esimerkiksi puolisosi hellästä kosketuksesta (paine), kevyestäkin treenaamisesta (paine, kemikaalit), huulipunan laittamisesta (paine, kemikaalit), saunomisesta (kuumuus) ja pienestä määrästä ilmaa suolistossasi (paine).


Jotta ymmärtäisit tämän parhaiten, on ensiksi käytävä perusteet hermon aktivoitumiselle. Hyvin yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että hermossa on kalvosto ("reseptori pää") jossa on "pumppuja". Nämä pumput päästävät tiettyjä kemikaaleja kalvon läpi ja estävät muiden liikkumista kalvon läpi. Kun tarpeeksi suuri määrä kemikaaleja tulee yhtaikaisesti läpi, hermon sisällä oleva sähkövaraus muuttuu ja hermo "menee päälle", mutta vain hetkellisesti. Tätä sytytystä pitää tulla tarpeeksi tiheään, jotta hermo alkaa lähettämään signaalia eteenpäin.


Otetaan kipukokemuksen syntymisestä esimerkkinä paineen tunne kosketuksessa. Kun tunet kevyen kosketuksen, tämä kokemus ei ole kipuhermojen "pumppuja" aktivoiva - ei ainakaan siinä määrin, että hermo lähettäisi signaaleja eteenpäin. Jos paine nousee, kuten esimerkiksi kevyessä hieronnassa, yleensä tämäkään ei aiheuta kiputuntemusta. Itseasiassa, jos kudoksessa ei ole häiriötä (tiukkuus, jännitys yms), jopa kova paine ei aiheuta kipureaktiota, kunhan se tulee tarpeeksi hitaasti. Sen sijaan nopeasti nouseva paine (uhkaava) tai kehon kudoksia rikkova paine saavat aikaan ison määrän kemikaaleja menemään kipuhermojen pumppujen läpi hyvin lyhyellä aikavälillä, jolloin kipuhermo lähettää signaaleja eteenpäin ja kiputuntemus saadaan aikaiseksi.


Mitä sitten kun kipu on koettu?

Mikäli sinua on esimerkiksi lyöty tai olet astunut naulan päälle, huomaat että vahingoittunut kudos on vuotanut verta ja sen ympäröimä kudos punottaa ja on usein myös turvonnut. Nämä molemmat ovat merkkejä tulehduksesta, joka on kehon normaali reaktio. Näin keho poistaa kuolleita soluja ja tuhoaa mahdollisia haavaan pääseviä taudinaiheuttajia. Tulehdus syntyy kun kuolevat solut, valkosolut, fibroblastit, kreatinosyytit ja Schwann solut erittävät erinnäisiä kemikaaleja, jotka sekottuvat histamiinin, serotoniinin, vedyn ja monen muun kemikaalin kanssa "tulehdukselliseksi sopaksi". Tämä tulehdus taas aiheuttaa kipuhermostossa muutoksia ja ne alkavat myös erittämään tulehdusta lisääviä aineita.


Nämä aineet myös lisäävät verenkiertoa ja kipuhermoston herkkyyttä (hypersensitivity). Tulehdus itsessäänkin aiheuttaa tätä kipuhermoston herkistymistä, jolloin kipuhermot alkavat tuottamaan enemmän ja uudenlaisia"pumppuja" kalvostoihin. Näin ollen, kipuhermot kykenevät tämän jälkeen reagoimaan nopeammin ja helpommin kemiallisiin signaaleihin. Tämän liskäsi ne reagoivat useampaan kemikaaliin kuin aiemmin. Toisin sanoen, kipuhermot ovat hyvin herkästi aktivoituvia vamman jälkeen. Kipuhermot myös alkavat menemään päälle yht'äkkisesti ja vähän väliä.


Tämä kaikki on normaalia ja menee itsestään ohi yleensä noin kolmen kuukauden jälkeen. Tänä aikana on kuitenkin mahdollista esimerkiksi kokea kipua stressistä, sillä muun muassa stressihormoni adrenaliini saattaakin saada yliherkistyneen kipuhormonin "päälle".

Myös liikkuminen saattaa aiheuttaa kipua, sillä vaikka puolet syvissä kudoksissa olevista kipuhermoista eivät reagoi paineeseen, yliherkistyminen saattaa tilapäisesti aiheuttaa kipuhermojen reagoivan liikunnasta aiheutuvaan paineeseen. Tietenkään yhdestä lyönnistä tai naulaan astumisesta näin ei käy, mutta mitä isompi fyysinen trauma on ollut, sitä isommat mahdollisuudet koko kehon kipureaktioiden muuttumiseen on.


Kuinka kipu muuttuu krooniseksi

Mikäli kipua on jatkunut 3kk, se on kroonistunut. Mutta mikä tämän saa aikaiseksi? Kun ulompien kudosten (kuten isot lihakset, iho jne) kipuhermosto lähettää tarpeeksi pitkään ja tarpeeksi tiheällä välillä kipusignaalia selkäytimen hermostoon, selkäytimen hermopäät muokkautuvat. Isot määrät kalsiumia, joka tulee kipusignaalina kipuhermoista, muuttaa selkäytimen hermopään kykyä ottaa vastaan kemiaalisia signaaleita siten, että reseptorit lisääntyvät. Pitkällä aikavälillä myös ns. glia solut, jotka vaikuttavat signaalien voimakkuuteen, muokkaantuvat siten, että ne lisäävät signaalin tehoa. Hermopäätteiden vieressä / välissä olevat interneuronsolut, joiden tehtävänä on muun muassa vähentää signaalin tehoa, kuolevat liiallisen kalsiumin vuoksi. Tämän lisäksi aivoista alaspäin tuleva inhibitioiva (vähentävä) käskytys vähenee ja signaalia lisäävä käskytys lisääntyy.


Näistä muutoksista on vaikeaa tai jopa mahdotonta päästä eroon. Näin ollen kipuhermostolle on muodostunut pitkä-aikainen muisti, miltei kuten oppiessasi asioita. Signaalit paranevat ja niiden regulointia vähennetään.


Voitko siis tehdä asialle mitään?

Periferaalisen, eli ääreiskipuhermoston toimintaan voit silti vaikuttaa muun muassa tulehduksellisuuden vähentämisellä. Samaten stressireaktioiden hoitaminen ja stressin määrän vähentäminen, unen parantaminen, liikunta ja yleisesti ottaen elämäntapojen parantaminen ovat avainasemassa tässä.


Tulehduksellisuus

Yleensä kun kehon eri solut tuottavat tulehduksellisia aineita (kts. aiempi osa tekstistä), se tuottaa myös tulehduksen kestoa lyhentäviä kemikaaleja. Nämä ovat enimmäkseen tehty Omega 3 rasvoista, mukaan lukien DHA ja EPA, joita saadaan vain kalasta, tietyistä riistaeläimistä, joistain levistä ja hyvin pienissä määrin ALA rasvasta (vain DHA). Huomioitavaa on, että toisin kuin usein on väitetty, ihmisen kyky muokata DHA:ta ALA:sta on mitäänsanomattoman pieni (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3257695/).


Joka tapauksessa, tämä näyttää ravitsemuksen ja eritoten omega 3 ja 6 suhteen tärkeyden, sillä omega 6 ovat tulehdusta lisääviä (EDIT: joidenkin uusien tutkimusten mukaan tämä saattaa riippua henkilöstä). Suhteen tulisikin olla 1:4, kun nykyään Eurooppalaisilla tuo suhde on noin 1:10 tai jopa 1:50, eli erittäin epäterveellinen kivun ja muun muassa aivojen toiminnan suhteen ajateltuna. On myös muita ruokia, jotka vaikuttavat kivun vähenemiseen ja yliherkkyyden vähenemiseen merkittävästi.


Stressin vaikutus kipuun ja sen syntyyn

Kuten aiemminkin mainitsin, kipuhermoston yliherkistymisen jälkeen, keho saattaa reagoida adrenaliiniin kivun muodossa. Näin ollen esimerkiksi Ärtyneen Suolen kohdalla stressi saattaa hyvinkin pahentaa kipureaktiota, joka taas aiheuttaa helposti kyseisen syndrooman ominaisten ongelmien tilapäistä lisääntymistä. Myös selkäkipuja tai muita kipuja ja kolotuksia esiintyy helposti stressin aikana. Stressi muokkaa kehon kemikaalisia viestejä ja esimerkiksi aivojen eri osa-alueet, jotka vaikuttavat kipuun ja siihen reagoimiseen (muun muassa Mantelitumake / Amygdala) muokkaavat toimintaansa stressin vaikutuksesta. Näin ollen keho tuntee kipua ja on helpommin reagoimassa muihinkin "vaaroihin", kuten maksamattomiin laskuihin, stressin aikana. Tämän vuoksi stressin hallinta esimerkiksi hengitysharjoituksin, ruokailutottumusten parantamisella, unen optimoinnilla ja liikunnalla (Elämäntapaneuvonta) on etenkin kipupotilailla erittäin tärkeää. Tämän lisäksi Rentoutushoito on oiva tapa vähentää stressiä, sillä se on täysin tieteeseen perustuva, täydelliseen rentoutumiseen tähtäävä hoitomuoto. Rentoutushoitoon kuuluu muun muassa pehmeästi valaistu huone, rentouttava musiikki, laventelin tuoksu, tutkitusti rentouttavat hieronta- ja hengitysmenetelmät, sekä kamomillan nauttiminen. Rentoutushoidossa otetaan myös huomioon se, että joidenkin kroonisen kivun potilaiden kohdalla hidas kosketus saattaa itseasiassa pahentaa kipua, jonka vuoksi hieronnan nopeutta lisätään heti jos asiakkaasta niin tuntuu.


Elämätavat ja manuaaliset hoidot

Esimerkiksi leikkaushaava voi jäädä muun muassa ruokailutottumusten tai muiden tulehdusta lisäävien elämäntapojen vuoksi ongelmalliseksi ja kivuliaaksi. Tähän voi myös vaikuttaa kalvoston häiriöt, jotka tulevat muun muassa leikkauksen jälkeen ja aiheuttavat paikallista tulehdusta. Hoidoistani Elämäntapaneuvonta ja Kivun Hoito voivat auttaa tässä. Huomioithan, että leikkaukset voivat myös aiheuttaa keskushermoston muutoksia liittyen kipuun (alla enemmän tietoa tästä).


Jos sinulla taas on kipua vähän joka puolella, voi kipusi johtua kehon kompensaatioista joita tulee vääränlaisesta käytöstä, vammoista tai muun muassa leikkauksesta johtuvista häiriöistä. Tähän saattaa auttaa Kivun Hoito. Toisaalta, jos sinulla on usein päänsärkyjä, jotka eivät lähde niska-hartia seudun hoidoilla, ärtynyt suoli, fibromyalgia tai muu systemaattinen kipu-oireyhtymä, voi hyvinkin olla että keskushermostosi (CNS) on muokkautunut siten, että kehosi reagoi hyvin helposti todella useaan erilaiseen ärsykkeeseen kipuna. Muun muassa ärtynyt suoli ja fibromyalgia ovat molemmat sellaisia, joiden kohdalla ravitsemus ja uni ovat erittäin tärkeitä, joten näin ollen Elämäntapaneuvonta on erinomainen tapa vähentää oireita.


On otettava huomioon, että usein kivun ollessa krooninen, mikä tahansa manuaalinen työskentely kudosten kohdalla voi tuottaa kipua ja jopa kipureaktion pahenemista. Näin voi myös käydä Neurokineettisen Terapian / Kivun Hoito terapian kohdalla. Tästä ei kuitenkaan tule olla huolissaan, sillä mikäli näin käy, voidaan hoito laittaa "jäähylle" sen ajan kun hoidamme elämäntavat kuntoon. Toisalta, mikäli kipureaktio on erittäin pieni, voidaan hoitoa jatkaa samalla kun elämäntapoja muokataan, jotta muun muassa kehon kompensaatiot saadaan hoidettua, joka omalta osaltaan voi vähentää tai jopa lopettaa kipuilun pitkällä tähtäimellä.


0 katselukertaa
 
KYSYTTÄVÄÄ? OTA YHTEYTTÄ!
AnatomyFix
044 524 9651
kevin.gibbs@toimivakeho.fi
Kuutamokatu 8c28
02210 Espoo

Haluamme olla täysin läpinäkyviä tietojesi käytön suhteen.
Luethan tietosuojaselosteemme.
  • Instagram
  • Anatomy Fix Facebook