Ärtynyt Suoli - Lapsuuden Traumat

Tämän blogin aikana haluan selventää lukijoille traumojen purkamisen tärkeyttä henkisen hyvinvoinnin parantamisen näkökulmasta. Tämän lisäksi haluan näyttää kuinka nämä asiat vaikuttavat Ärtyneen Suolen (IBS) kehittymiseen ja ärtyvän suolen kanssa pärjäämiseen, sekä muihin elämän osa-alueisiin ja tuleviin raskauksiin, sekä mahdollisen lapsesi hyvinvointiin. Lopuksi annan myös konkreettisia neuvoja ja esimerkkejä henkisten traumojen hoitomahdollisuuksista.


Lapsuusajan traumojen yleisyys ja määritelmä

Lapsuuden traumat ovat eittämättä aivan liian yleisiä, joskin joissakin tapauksissa niitä on vaikea estää, kuten vaikkapa vanhempien erotilanne. Toki eron laatuun voi vaikuttaa. Yleisesti ottaen lapsuuden traumoiksi lasketaan vanhempien eron lisäksi muun muassa vanhempien väliset henkiset tai fyysiset pahoinpitelyt, lapsen fyysinen tai henkinen pahoinpitely vanhempien tai sisarusten suunnalta, koulukiusaaminen, lapsen toistuva huomiotta jättäminen, seksuaaliset pahoinpitelyt, alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö kotona, perheenjäsenen joutuminen vankilaan ja köyhyys. WHO:n teettämässä tutkimuksessa huomattiin, että yli puolet vastaajista oli kokenut vähintään yhden yllä olevista traumoista. Yleisin oli fyysinen pahoinpitely (1).


Näiden lisäksi tunnelukoista kärsivät vanhemmat voivat helposti olla itseensä vetäytyviä tai muutoin kykenemättömiä näyttämään rakkautta lapsilleen, jolloin lapsesta tuntuu siltä, että hän olisi tehnyt jotain väärin tai että hän ei ole rakastettavissa oleva henkilö (2).


Lapsuusajan traumojen vaikutus aikuisiän käytökseen ja kiputuntemuksiin

Kyseisen WHO:n tutkimuksen mukaan kaikki lapsuusajan traumat lisäsivät selkeästi tupakoinnin, alkoholin ja huumeiden käyttöä. Ne jotka olivat eläneet itsetuhoisen henkilön kanssa lapsena, olivat jopa huimat 7,4 kertaa todennäköisemmin itsetuhoisia muihin traumasta kärsineisiin verrattuna (18,5% vs 2,5%).


Vuoden 2016 tutkimus (3) kroonisen alaselkäkivun ja lapsuuden traumojen välisistä yhteyksistä tuo esille hyvin paitsi käytösmuutokset, myös kipu- ja tuntoaistien muutokset jotka juontuvat lapsuusajan traumoista. Esimerkiksi emotionaaliset traumat vaikuttavat ärtyneisyyteen ja voimistaa kipuhermoston signaalien reaktiota selkärangassa, aiheuttaen kipuaistimuksen suurentumista. Seksuaalinen hyväksikäyttö taas nostaa kosketusarkuutta.


Vuoden 2009 systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa (4) tutkijat Sonia J. Lupien, Bruce S. McEwen, Megan R. Gunnar ja Christine Heim selventävät hyvin koko elämän aikana saatujen traumojen vaikutuksia aivoihin. Heidän läpikäymien tutkimusten mukaan esimerkiksi äitien raskausajan krooninen stressi vaikuttaa lapsen fyysiseen kehitykseen, pienentäen syntyvän lapsen painoa ja kokoa. Tämän lisäksi lapsen HPA-akseli, eli hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli, kehittyy tämän stressin seurauksena yliaktiiviseksi, lisäten masennusalttiutta, ahdistuneisuutta, epäsosiaalisuutta, kipuherkkyyttä, ADHD:n mahdollisuutta ja uniongelmia


Lapsuusajan traumojen vaikutus Ärtyneeseen Suoleen

Näyttäisi siis vahvasti siltä, että lapsuusajan traumat kohottavat hyvinkin isossa määrin riskiä kärsiä kroonisesta stressistä aikuisiällä. Krooninen stressi ja traumat ovat myös omiaan lisäämään alttiutta kroonistuneeseen kipuun, kuten esimerkiksi Fibromyalgiaan (5) ja muihin laaja-alaisiin kiputiloihin (6). Ärtynyt suoli on vain yksi laaja-alaisista keskushermoston yliherkkyystiloista (7), mutta samalla se on yksi yleisimpiä.


Esimerkiksi lapsuusajan seksuaalinen hyväksikäyttö lisää niin IBS:n kuin bipolaarisuuden riskiä (8). Lapsuusaikana huomiotta jättäminen ja pahoinpitelyt lisäävät IBS:ästä kärsivillä naisilla uniongelmia ja niin kehollisia kuin psykologisia ongelmia (9). Myös muut lapsuusajan traumat vaikuttava todennäköisyyteen kärsiä IBS:ästä, sekä sen vakavuuteen (10).


Lapsuusajan traumojen hoitaminen ja hoitojen vaikutus Ärtyvän Suolen Oireyhtymään

1) Hengitysharjoitukset, kehotietoharjoitukset (kuten jooga ja tai chi) ja meditaatiot auttavat vähintäänkin tilapäisesti. Tarpeeksi usein tehtynä, ne voivat vaikuttaa suoraan aivon toimintaan pitkäaikaisesti, näin vähentäen stressiä ja hoitaen oirekuvaistoa.

Jos rentoutumismenetelmät kiinnostavat, voit ladata mminun ilmaisen "Rentoutumisen ABC" PDF-ohjeen.

2) Emotional Freedom Techniques (EFT) on erittäin tehokas hoitomuoto, jolla voidaan hoitaa muun muassa trauman jälkeistä stressiä (11). EFT:n on todettu vähentävän ahdistusta (-40%), masennusta (-35%), trauman jälkeistä stressiä (-32%), kipua (-57%) ja mielitekoja (-74%) (12), sekä vihaa (13).


Kyseisessä menetelmässä fokusoidaan muun muassa kehollisiin tunteisiin ja psyykkisiin tunnelukkoihin. EFT:ssä käytetään kehon taputtelun lisäksi hidasta hengittelyä, autosuggestioita ("hyväksyn itseni juuri sellaisena kuin olen", "sallin olotilani muutoksen"), visualisointiharjoituksia ja kehotietoisuusharjoituksia.

Näin ollen, Emotional Freedom Techniques on erittäin tehokas hoitomuoto, koska sillä kyetään hoitamaan muun muassa: menneiden tapahtumien aiheuttamaa stressiä; nykyistä sisäistä keskustelua ja Ärtyneen Suolen aiheuttamaa stressiä.


Hoidan itse asiakkaita EFT:llä. Lue siitä lisää: www.toimivakeho.fi/eft (sivulla on myös asiakasvideoita katsottavana)

3) Hypnoosi on myös todistetusti tehokas IBS:n hoidossa (14). Hypnoosi kykenee muun muassa auttamaan IBS potilaita käsittelemään tunteitansa liittyen IBS:ään, näin ollen vähentäen katastrofisointia, itsesyytöstä tai itsesääliä. Täten se toimii erittäin hyvin stressin vähentämiseen.

4) Muut psykologiset hoitomenetelmät

On myös, ilman muuta, suositeltavaa kokeilla muun muassa Kognitiivista Psykoterapiaa, Skeematerapiaa, meditaatiota, joogaa, TaiChia sekä muita henkiseen hyvinvointiin liittyviä hoitomuotoja. Yhdessä käytettynä näillä kyetään hoitamaan menneitä traumoja, sisäistä keskustelua ja IBS:n tuomaa stressiä.


Toki jos aiot hoidattaa itseäsi esimerkiksi koginitiivisella psykoterapialla, kannattaa muista mahdollisista hoidoista puhua kyseisen ekspertin kanssa, jotta hoitosuunnitelma toimii hyvin. Huomoithan etten ole psykoterapeutti, enkä hypnoterapeutti joten näistä hoitomuodoista kannattaa kysyä suoraan alan ammattilaisiin


Loppusanat

Lyhyesti sanottuna, on selvää kuinka monialaisesti lapsuuden traumat vaikuttavat psyykkeeseen ja fyysiseen käyttäytymiseen, sekä kiputilojen kroonistumiseen ja muun muassa Ärtyvän Suolen Oireyhtymän kehittymiseen ja stressitasojen ylläpysymiseen. Näin ollen, on eittämättä tärkeää hoitaa jo olemassa olevaa IBS:ää monipuolisesti, eikä tyytyä pelkkään lääkitykseen ja ruokavalion muutoksiin.


Näin ollen on todella tärkeää hoidattaa omat traumat, tunnelukot ja negatiiviset minä-kuvat sekä negatiivinen sisäinen puhe mahdollisimman hyvin kuntoon aikuisiällä, jotta stressitasot saadaan alas ja IBS oireisto saadaan helpommaksi. Uusia sukupolvia ajatellen, on erittäin tärkeää hoitaa näitä asioita ennen raskautta, jotta voidaan mahdollistaa lapselle mahdollisimman hyvä raskausajan kehitys ja lapsuusajan positiivisuus. Mikäli olet jo äiti tai isä, voit edelleen hoitaa itseäsi ja täten vaikuttaa henkiseen hyvinvointiisi ja sitä kautta käyttäytymiseesi, joka toki vaikuttaa positiivisesti kotona olevaan ilmapiiriin ja sitä kautta lasten hyvinvointiin.


Käy tutustumassa lisää Ärtyneen Suolen hoitoon www.toimivakeho.fi/vlog ja Emotional Freedom Techniques hoitoihin www.toimivakeho.fi/eft


Lähteet:

(1) https://www.who.int/bulletin/volumes/92/9/13-129247/en/

(2) https://www.psychologytoday.com/intl/blog/the-legacy-distorted-love/201708/the-long-term-impact-neglectful-parents

(3) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27075429

(4) https://www.researchgate.net/publication/24376619_Lupien_SJ_McEwen_BS_Gunnar_MR_Heim_C_Effects_of_stress_throughout_the_lifespan_on_the_brain_behaviour_and_cognition_Nat_Rev_Neurosci_10_434-445

(5) https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/acr.20328

(6) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25790450

(7) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12126584

(8) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/32339805

(9) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21196423

(10) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27061107

(11) https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27889444

(12) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30777453

(13) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31558370

(14) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1773844/

 
KYSYTTÄVÄÄ? OTA YHTEYTTÄ!
AnatomyFix
044 524 9651
kevin.gibbs@toimivakeho.fi
Kuutamokatu 8c28
02210 Espoo

Haluamme olla täysin läpinäkyviä tietojesi käytön suhteen.
Luethan tietosuojaselosteemme.
  • Anatomy Fix Facebook