Ärtynyt suoli / IBS - Mitä tiede sanoo, osa 2

Päivitetty: maalis 1

Jos et ole vielä lukenut ensimmäistä osaa tästä blogipostauksesta, luethan sen ennen tämän lukemista, kiitos!


Pyrin tämän postauksen aikana selventämään lisää siitä, mitä tiede sanoo IBS:ästä ja siitä, mitkä muut ongelmat voivt aiheuttaa samanlaista oirekuvastoa. Tämä ei ole kuitenkaan täydellinen lista, edes ensimmäisen blogipostauksen kanssa, joten otathan tämän huomioon tätä lukiessasi. Muista myös, etten ole lääkäri, enkä laillistettu ravitsemusterapeutti ja että tämä blogi postaus on tarkoitettu asioista tiedottamiseen, eikä hoito-ohjeeksi. Huomioithan myös, että en voi taata tiedon todenperäisyyttä, vaikka toki pyrin etsimään tietoa vain ja ainoastaan mahdollisimman luotettavista lähteistä.


Mikäli haluat helpommin sulatettavaa tietoa (excuse the pun) ja ohjeistusta ärtyneen suolen kanssa pärjäämiseen ja oireiden selkeään vähentämiseen, niin käy lukemassa lisää täältä


Bakteerikanta ja Dysbioosi / SIBO

IBS voi olla stressistä johtuvan dysbioosin (hyvät bakteerit kuolevat ja huonot valtaavat alaa) oire. Stressi nimittäin vaikuttaa oleellisesti suoliston mikrobikantaa heikentävästi. Yksi dysbioosin muoto on niin kutsuttu SIBO (small intestine bacterial overgrowth), eli tila jossa ohutsuolessa on liikaa bakteereita ja ne pilkkovat ruokaa ennen kun ruoka ehtii paksusuoleen. Tämä johtaa ripuliin, kaasujen muodostumiseen ja hyvien bakteerien kantojen romahtamiseen, jonka vuoksi SIBO voi johtaa myös auto-immuunitauteihin.


SIBO:a / dysbioosia voi tulla myös huonosta ruokavaliosta, jolloin vähäravinteinen valmisruoka / vähäkasviksinen ja vähäkuituinen ruokavalio antavat ruokaa huonoille bakteereille, vähentäen samalla hyvien bakteerien kasvua. SIBO:a on noin 38%:lla IBS:ää sairastavilla ja riski kärsiä SIBO:sta on IBS potilailla jopa 5 kertainen muihin verrattuna.


On myös mahdollista saada liian vähäisestä vatsahapon erityksestä johtuva SIBO / dysbioosi, jolloin vatsan happamuus ei riitä tappamaan huonoja bakteereita ja ne pääsevät ohutsuoleen. Kuten arvata saattaa, stressi on yksi pääsyitä liian vähäiseen happamuuteen. Tämän lisäksi esimerkiksi vanhuus, sinkin vajaus, vatsaleikkaukset, vatsan alueen syövät ja kilpirauhasen liikatoiminta tai H. Pylori tartunta voivat aiheuttaa vähähappoisuutta.


SIBO:on vaikuttaa myös Vagushermo ja MMC. Vagus-hermo vaikuttaa myös vatsahapon eritykseen kuten vaikuttaa myös Greliini hormoni(lue tästä lisää alempana)


Vagus-Hermo, hormonitoiminta ja kiuhermoston yliherkkyys

Koska vagus-hermo kontrolloi parasympaattista (rentoutus) hermostoa, sen toiminta on erittäin tärkeää ruoansulatusta ajatellen. Kun tiikeri tai verottaja käy kimppuusi, kehosi lopettaa ruoansulatuksen, koska juoksun tai taistelun sallivien lihasten toiminta on tällöin tärkeämpää. Näin ollen, vagus vaikuttaa suoraan vatsasi toimintaan ja sen onkin todettu olevan erittäin tärkeä vatsan ja suoliston toiminnan kannalta. Vaguksen on myös huomattu olevan tehokas tulehduksen vähentäjä ja isossa roolissa esimerkiksi IBS:n kohdalla. Onneksi vagusta kyetään aktivoimaan hengitysharjoittein. Mikäli nämä kiinnostavat, suosittelen “Ärtynyt Suoli Ei Hallitse Minua” - neuvontaani.


Niin sanottu MMC (Migrating Motor Complex), eli suoliston liike joka puhdistaa kuonaa / asioita joita ei voi sulattaa vatsasta ohutsuoleen ja ohutsuolesta paksusuoleen, tapahtuu vasta noin 2-3 tuntia ruokailun jälkeen (tähän vaikuttaa ruoan kalorimäärä) ja siinä kestää jopa 2 tuntia. Sitä ei tapahdu jos syöt. Tämän vuoksi ruokailujen välissä tulisi mahdollisesti olla noin 4-5 tuntia, jotta suolisto puhdistuu kuten sen pitäisi. Toki on otettava huomioon, että MMC:tä tapahtuu yön aikana huomattavasti enemmän (ja paastossa), joten on mahdollista, että napostelu ei juurikaan vaikuta suoliston puhdistumiseen. MMC:tä ei kuitenkaan mahdollisesti tapahdu kunnolla, jos vagus-hermo ei toimi täydellisesti, sillä vaguksen yksi tehtävä on tuottaa osa MMC:stä suolistossa, muunmuassa gherliinin ja motilinin kanssa. Stressi on eräs MMC:n normaalia toimintaa häiritsevä tekijä. Tämä saattaa vaikuttaa myös SIB:oon koska kyseinen liike työntää myös bakteereita pois ohutsuolesta.


On myös mietittävä voisiko ylensyömisen aiheuttama Greliinin määrän väheneminen vaikuttaa IBS:n syntyyn, sillä Greliini (eng. Ghrelin) hormoni säätelee ruokahalun lisäksi paljon muutakin. Se muun muassa vähentää suoliston mekanoreseptoreiden / vagus-hermon “tuntopäätteiden” kipuaistimusta kun suolisto laajenee ruoan ja / tai kaasun muodostuksen seurauksena. IBS:ssä tämä kipuaistimus on yleensä pahasti ylimitoitettua. Näin ollen, jos tätä hormonia ei juurikaan ole, esim ylipainon / ylensyömisen seurauksena, suolisto reagoi laajentumiseen kovana kipuna huomattavasti helpommin. Tätä kipuaistimuksen yliherkkyyttä kutsutaan hypersensitiivisyydeksi.


Viskeraalista, eli suoliston sisäistä, hypersensitiivisyyttä aiheuttaa myös Amygdalan (mantelitumake aivoissa) muutokset. Näin voi käydä jos amygdala “jumiutuu” stressaavien olosuhteiden (kuten kiusaaminen) vuoksi tappele ja pakene moodiin. Tappele ja pakene moodi vaikuttaa suoraan vatsan toimintaan, sillä vatsan toiminta ei ole tärkeää kun juostaan uhkaa pakoon ja täten lamaannuttaa mm. Vagus hermon toimintaa tilapäisesti, kuten mainitsin aiemmin. Täten on tärkeää huomioida, että Mm. Vagus-hermon häiriöt voivat aiheuttaa hapon erityksen ongelmia. Liian vähäinen vatsahappojen määrä aiheuttaa oirekuvastoltaan IBS:n kanssa samoja oireita, eli ripulia, vatsakipuja, kaasun muodostusta yms. jotka tunnetaan helposti kipuna.


Greliinin sen on huomattu olevan hyvin tärkeä osa, vaguksen kanssa, vatsahappojen muodostuksessa. Täten on luultavaa, että IBS potilailla olisi hyvä mitata Greliinin määrä. Greliini on itseasiassa erittäin mielenkiintoinen hormoni, josta kannattaa lukea lisää täältä. Tärkeimmät asiat aiemmin mainitsemani lisäksi, näin IBS:n näkökulmasta, lienevät gerliinin tulehdusta vähentävä ominaisuus, sekä greliinin vatsahappoa tuottava vaikutus vagus-hermoon.


Sikäli on myös mielenkiintoista ja hyvin outoa, että IBS-D (ripulipohjainen) ja IBS-C (ummetuspohjainen) eroavat kovasti Greliinin ja muiden nälkähormonien määrässä. Greliiniä, joka lisää ruokahalua, on enemmän IBS-D:ssä kuin C:ssä ja ruokahalua vähentäviä hormoneja on vähemmän, jolloin ylensyömistä tapahtuu enemmän IBS-D:ssä (paitsi jos tietentahtoen vähentää ruokailua kipujen vuoksi). Mutta tämän pitäisi tarkoittaa ainakin Greliinin kohdalla että, mekanoreseptorien (paineeseen reagoivat hermot) kipukynnys olisi korkeammalla. Näin asia ei kuitenkaan ymmärtääkseni ole, joten on oletettavaa että moni muukin asia, kuten aiemmin mainittu Vagus, vaikuttaa mekanoreseptoreiden kipuaistimuksiin. Tulehduksellisuus toki on osa tätä kipuaistimuksen lisääntymistä, mutta IBS vaikuttaisi olevan keskushermoston, ei ääreishermoston kipuhäiriö ja samalla myös krooninen. Kroonisesta keskushermoston yliherkkyydestä ei valitettavasti nykyään ole yhtä paljon tietoa kuin ääreishermoston yliherkkyydestä.


Sisäelinten kiputuntemus muokkautuu myös suoraan stressin vuoksi. On huomattu, että stressi lisää IBS potilailla selkeästi kipua, jopa niin että muun muassa kevytkin suolen sisäinen kaasun muodostus saattaa aiheuttaa koviakin kipuja. Stressiä vähentävät farmakologiset (lääkkeet) ja terapeuttiset menetelmät, kuten Jooga, Mindfulness jne. ja näin ollen vähentävät selkeästi kivun tuntemusta. Lääkkeisiin voi kuitenkin syntyä riippuvuus ja toleranssi, eli niiden teho voi pitkällä ajalla laskea merkittävästi.


Kivun vaikutus motiliteettiin, eli suoliston liikehdintään (peristaltiika, eli liike joka työntää ruokaa eteenpäin, ja segmentointi elikä ruokaa sekoittava liike vatsassa), on myös todennettu. Näin ollen pelkkä kipuaistimus itsessään voi saada aikaiseksi vatsan liian nopean hitaan toiminnan, jolloin IBS oireet mahdollisesti pahenevat.


Stressi pystyy vaikuttamaan hyvin laajasti suolistoon myös ns Corticotropin-releasing - hormoonin vaikutuksien kautta. Tämä pystyy aiheuttamaan mm. Hypersensitiivisyyttä (yliherkkyys kipuhermostossa), suoliston motiliteetin epävakautta (kuinka suolisto liikkuu - liian hitaasti tai liian nopeasti), suoliston läpäisyvyyttä, suoliston mikrobikannan vääristymää (dysbioosia) ja suoliston immuniteetin heikkenemistä, sekä tulehduksellisuutta.


Kivun mekanismeista voit lukea lisää täältä.


Tulehdus ja IBS

Tulehdusellisuus on osa IBS:ää, joskin sitä usein ei lasketa tulehdukselliseksi syndroomaksi, koska IBS:n kohdalla tulehdus on yleensä hyvin lievää, jopa matala-asteista. Matala-asteisen tulehduksen ollaan kuitenkin nykyään huomattu olevan iso osa hyvinkin monen taudin ja syndrooman kohdalla, joten vaikka tulehdusta on vähän, sen vaikutukset eivät ole vähäisiä.


Koska matala-asteinen tulehdus on vaikea huomata mm. Colonoskopiassa, sen tutkiminen IBS:än aiheuttajana on suhteellisen uusi juttu. Matala-asteinen tulehdus tarkoittaa sitä, kun kehon kudokset ovat pienessä tulehdustilassa. Akuuttina kyseinen tila voi olla hyvinkin hyödyllinen, mutta pitkittyneessä tulehduksessa piilee huomattavia vaaroja. Matala-asteista tulehdusta aiheuttavat mm.

- Stressi (jopa nuoruusajan stressi, jota ei enää ole)

- Liikkumattomuus ja ylipaino

- Tupakointi, alkoholi ja useat huumeet

- Vanheneminen

- Liian pieni määrä monityydyttymättömiä ja kertatyydyttymättömiä rasvoja

- Huono immuunitoiminta ja vatsan bakteerikanta

- Univaikeudet ja stressi

- Vähäiset seksuaalihormonien määrät

- Ympäristömyrkyt

- Ruoka jossa on liikaa omega 6: sia ja / tai liian vähän kuituja

- Lisätty puhdas sokeri, sekä Fruktoosi, lisätty tai luonnollinen (huom! Fruktoosia pitää tulla paljon luonnollisista lähteistä että näin käy. Enimmäkseen isot määrät kuivattuja hedelmiä tai mehua)

- Nopeat, prosessoidut hiilihydraatit


Tämä ei nyt tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi hedelmiä tai kuivia hedelmiä voisi syödä. Mutta on hyvä tiedostaa, että esimerkiksi mehuja tulisi nauttia hyvin harvoin ja vain kunnon ruoan kanssa. Samaten kuivahedelmät, vaikkakin niitä voikin nauttia useammin, tulisi syödä kunnon ruoan kanssa. Tämä siksi, että kuidut, rasvat ja proteiini hidastavat ruoansulatusta, joka antaa keholle enemmän aikaa käsitellä fruktoosia ja muita sokereita, sekä nostattaa verensokeria hitaammin. Fruktoosin on kuitenkin huomattu nostavan tulehdusarvoja ja vaikuttavan muun muassa rasvamaksaan enemmän kuin muut hiilihydraatit, joten en suosittele esimerkiksi mehujen päivittäistä nauttimista taikka raakakakkujen syömistä isoissa määrissä.


Tämä tulehduksellisuus IBS:ssä voi selittää osaltaan sen, miksi kannabiksessa olevan CBD:n on anekdotaalisesti (ihmisten oma huomio) voivan auttaa IBS potilaita. Tieteellisissä tutkimuksissa CBD:n on myös todistettu vähentävän tulehduksellisuutta suolistossa. CBD:n positiivinen vaikutus stressiin voi myös selittää sen toimivuutta IBS:n säätelyssä.


Tulehdusta vähentävät muunmuassa lyhytketjuiset rasvahapot, joita yleensä muodostuu suolistossa, kun bakteerit rikkovat muutoin sulamattomia hiilihydraatteja (joita löytyy mm vihanneksista). Tämän ajattelisi siis olevan hyväksi IBS potilaalle (sillä IBS on ainakin osittain tulehduksellinen), mutta usein juuri ne ruoat jotka tuottavat kyseisiä rasvahappoja bakteerien avulla, ovat niitä jotka aiheuttavat eniten kipuja IBS potilailla. Osa tästä kivusta lienee kaasun muodostumisen seurausta, mutta osa saattaa myös olla lyhytketjuisten rasvahappojen aiheuttamaa, nimittäin vaikka suurin osa niistä näyttäisi vähentävän tulehduksia, osalla voi olla päinvastaisia vaikutuksia. Tämä on kuitenkin vielä tieteellisesti varmistettava, joten varmuutta tästä en voi vielä sanoa.


Muitakin tuehdukseen vaikuttavia rasvoja on: Omega 3 rasvahapot ovat yleisesti ottaen tulehdusta vähentäviä, kun taas omega 6 rasvahapot ovat yleisesti ottaen tulehdusta lisääviä. Suurimmalla osalla meistä omega 3:6 suhde on hyvinkin epäedullinen terveydelle, pahimmmillaan jopa 1:16 (joidenkin lähteiden mukaan jopa korkeampi), kun suhteen olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä 1:1. Tämä epätasapaino vaikuttaa muun muassa kehon tulehdustiloihin ja on mahdollisesti IBS:n aiheuttajana.


Kivusta ja tulehduksen vaikutuksesta kipuun voit lukea lisää täältä


Ruokailu: Kuinka ruoan määrä, aika aterioiden välillä ja ruokailutavat vaikuttava


IBS on yleisempää niillä jotka syövät isoja aterioita, joten esimerkiksi kovasti treenaavilla (joiden kcal tarve voi olla jopa 3000+ päivässä) on ainakin teoreettinen riski syödä liikaa per ateria, jos he syövät vain kolmesti päivässä. Näin ollen, heidän kohdalla IBS oireet saattavat helpottua pienentämällä ateriakokoja ja syömällä useammin. MMC:tä ajatellen on kuitenkin todettava, että joillekin tulee mahdollisesti enemmän oireita tiheästä ruokailusta. Näin ollen, jos normaalisti syöt paljon pieniä aterioita ja aterioiden välillä on alle 4 tuntia, voit kokeilla isompia aterioita isommalla ateriavälillä. Jos taas syöt isompia aterioita, voit kokeilla pienempiä aterioita useammin.


On myös tärkeää miettiä ruokailutapoja - ruoan hyvää pureskelua ja hidasta nauttimista on syytä painottaa, oli sinulla IBS tai ei. Ruokaan on myös hyvä keskittyä, joten sitä ei kannata syödä television tai tietokoneen äärellä. Alkoholia on syytä välttää ja kuituja kannattaa olla hyvin, mutta hitaasti lisättynä. Kaikille ei kuitenkaan kuidun lisäys auta, vaan joillekin se aiheuttaa jopa enemmän ongelmia. Lieneekö tämän syynä esimerkiksi vääränlainen bakteeri kanta? Huonot bakteerit nimittäin saattavat käyttää kuituja ruokanaan kuten hyvätkin.


Tunteet / Limbinen osa aivoissa

IBS potilailla on huomattu muutoksia tunteita säätelevissä osissa aivoja (limbic systems: hippocampus, prefrontal cortex, amygdala, hypothalamic-pituitary-adrenal axis) alueilla. Myös motorisen kontrollin alueilla on häiriöitä. Esimerkiksi Mantelitumakken (Amygdala) toiminnassa on huomattu selkeitä häiriöitä IBS potilailla ja nuoruusajan tunnetraumat ovat eritoten ongelmille altistava tekijä. Koska Mantelitumake säätelee pelko- ja uhkareaktiota (Taistele, pakene) ja kipuaistimusta, sen muutokset ovat todella isossa roolissa ärtyneeessä suolessa. Aivokuvissa on huomattu jopa fysiologisia muutoksia IBS potilaiden Mantelitumakkeessa. Mantelitumake, yhdessä muiden aivo-osien kanssa, säätelee myös kehon reaktiota epävarmuustekijöihin ja mahdollisiin uhkiin ja näin ollen nuoruusajan kokemukset voivat yliaktivoittaa Mantelitumakkeen, vähentäen parasympaattisen hermoston toimivuutta (mm. Vagus) ja lisäten kehon tulehduksellisuutta.


Stressi syypäänä?

Kaikki ylläoleva osoittaa sen, että suurinta osaa IBS:n ongelmista voi mahdollisesti hoitaa stressin hoidolla. Vaikutuksia stressiin on niin monta, että tässä ei voida niitä kaikkia käydä läpi, mutta periaatteessa on mahdollista, että joillakin IBS on täysin “itse aiheutettu” väärillä elämän tavoilla ja ajatusmalleilla. Stressi toimii todistetusti vähintäänkin pahentavana tekijänä IBS oireissa. Stressi voi tosiaan myös olla laukaiseva tekijä, jo lapsuudesta saakka. Muun muassa lapsuuden aikainen fyysinen tai psyykkinen väkivalta tai seksuaalinen väkivalta voivat myöhemmin aiheuttaa IBS:ää.


Hypnoosi hoitona

Henkistä puolta ollaan jo jonkin aikaa pidetty ainakin osasyyllisenä IBS:än kohdalla ja esimerkiksi Amerikassa ja Englannissa tutkimusta tehdään mm. hypnoosin saralla ja tutkimuksissa ollaan huomattu, että jopa useiden vuosien remissiot, eli oireettomat hetket, voidaan saada aikaiseksi hypnoosin avulla. Tämä viittaa vahvasti psykosomaattiseen taudinkuvaan.


Ongelmia, jotka saatetaan vahingossa diagnisoida IBS:äksi

Esimerkiksi mikroskooppinen koliitti voi aiheuttaa vetistä, veretöntä ripulia ja on joidenkin lähteiden mukaan Amerikassa syypää tähän jopa 10% ajasta (vanhuksilla jopa 20%). Koska mikroskooppisen koliitin testaaminen on monimutkaista, se saatetaan helposti diagnisoida IBS:äksi.


Ripulioireita tulee helposti myös laktoosi-intoleranssissa, jolloin laktaasientsyymiä ei valmistu tarpeeksi ja laktoosi hajoitetaan bakteerien toimesta. Tämä aiheuttaa kaasuja ja kaasut taas aiheuttavat turpoamista, jonka keho tulkitsee kipuna. Kipu voi itsessään aiheuttaa ripulia, kehon pyrkiessä eroon kivun aiheuttajasta, mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa, että tässä tapauksessa ripuli johtuu siitä, että laktoosi vetää puoleensa vettä, jolloin suolistoon kertyy ylimääräistä nestettä. Koska oireina ovat kipu, kaasu, krampit ja ripuli, on sanomattakin selvää, että IBS:n ja laktoosi-intoleranssin välillä ei oirekuvastossa ole paljon eroa. Varmista siis, ettei sinulla oli laktoosi-inntoleranssia.


Vähäinen happotaso vatsassa saattaa aiheuttaa IBS tyyppisiä oireita, sillä vähäinen vatsahapon eritys vaikeuttaa entsyymien toimintaa ja on etenkin proteiinien sulamisen näkökulmasta katsottuna erittäin tärkeä. Näin ollen isoja, sulamattomia ruokapartikkeleita pääsee suolistoon. Tämä voi aiheuttaa suoliston kiputilojen lisääntymistä kun bakteerit pyrkivät sulattamaan ison määrän hankalasti sulatettavissa olevaa ruokaa, aiheuttaen kaasuja. Kaasut ja kivut taas voivat aiheuttaa ripulia. Vähäinen happotaso on eritoten huomioitava vanhuksilla ja kovasti stressaavilla, etenkin kun vähäinen hapotaso voi olla oirekuvastoltaan jokseenkin samanlainen liiallisen hapokuuden kanssa. Vähäisestä haposta voit lukea ylhäällä olevista osa-alueista enemmän.


Ensimmäisessä blogipostauksessani mainitsin myös EPI:n. Lue ensimmäinen blogipostaus tästä


Miten IBS:ää tulisi siis hoitaa?

Valitettavasti nykyään IBS:n hoito, ainakin Suomessa, tuppaa painoittumaan ruokailun tarkkailuun (eritoten FODMAP) ja asioiden välttelyyn. Joskus saatetaan myös antaa lääkkeitä taikka ohjeistaa käymään terapiassa. IBS on kuitenkin selkeästi huomattavan moniuolinen ja monimutkainen syndrooma, joten hoidonkin tulisi olla holistinen.


Tämän vuoksi minun "Ärtynt Suoli Ei Hallitse Minua" Yksilö- ja Ryhmäneuvonnassa käymme puolen vuoden aikana niin teorian kuin käytännön osalta läpi seuraavia asioita:


1. Ravinnon ja bakteerikannan vaikutus:--> FODMAP--> Bakteerien vaikutus fysiologiaan--> Tulehduksellisuus, ravinto, suolisto--> Mitä ja miten syödä, jotta suolisto rauhoittuu, bakteeritasapaino paranee ja tulehdus vähenee*2. Stressin vaikutus--> Aivojen kemialiset muutokset ja aivojen osa-alueet--> Kipuhermoston kemialiset ja fysiologiset muutokset--> Akuutin ja kroonisen kivun ero ja vaikutus ärtyneeseen suoleen--> Suoliston muutokset stressin vuoksi--> Vagus hermo - vaikutus ja vaikuttaminen--> Tunnelukkojen vaikutus--> Negatiivisen sisäisen keskustelun vaikutukset--> Lähimmmäisten ja työkavereiden / esimiesten tuki tai sen puute--> Sisäiset ristiriidat: Käyttäydytkö sisäisten moraliteettien ja eettisten ajatusten mukaisesti vaiko et. Kuinka tämä vaikuttaa?3. Liikunnan vaikutus--> Kuinka treenin eri tyypit vaikuttavat--> Kuinka vähentää hermostollista kuormitusta mutta ylläpitää tuloksia4´. Hengityksen vaikutus--> Vaikutus hermostoon--> Kuinka käyttää hengitystä hoitavana5. Lisäravinteet--> Mitä kannattaa käyttää ja miksi--> Mitä haittavaikutuksia niillä voi olla6. Kehollisten häiriöiden vaikutus--> Miten esimerkiksi lantion, kaulan tai keskivartalon alueen leikkaukset, sekä lonkankoukistajien, pakaroiden, kaulan, pallean, lantionpohjan ongelmat voivat vaikuttaa ja mitä tehdä asialle--> Miten ryhti voi vaikuttaa psyykkeeseen ja mitä tehdä asialle7. Matala-asteinen tulehdus ja IBS--> Onko IBS tulehduksellinen vaiko ei?     --> Ravinnon lisäksi, mitä pitää ottaa huomioon8. Uni ja IBS--> Kuinka uni vaikuttaa IBS:ään ja miten parannat untasi9. Ilon ja musiikin vaikutus--> Kuinka musiikki, laulu ja tanssi vaikuttavat--> Kuinka rakastamasi asian tekeminen vaikuttaa--> Kuinka nauraminen vaikuttaa

Lähteet

Lähde 1, Lähde 2, Lähde 3, Lähde 4, Lähde 5, Lähde 6, Lähde 7, Lähde 8, Lähde 9, Lähde 10, Lähde 11, Lähde 12, Lähde 13, Lähde 14, Lähde 15, Lähde 16, Lähde 17, Lähde 18, Lähde 19, Lähde 20, Lähde 21, Lähde 22, Lähde 23, Lähde 24, Lähde 25, Lähde 26, Lähde 27, Lähde 28, Lähde 29, Lähde 30, Lähde 31, Lähde 32, Lähde 33, Lähde 34, Lähde 35, Lähde 36, Lähde 37, Lähde 38, Lähde 39, Lähde 40, Lähde 41, Lähde 42, Lähde 43, Lähde 44, Lähde 45,

 
KYSYTTÄVÄÄ? OTA YHTEYTTÄ!
AnatomyFix
044 524 9651
kevin.gibbs@toimivakeho.fi
Kuutamokatu 8c28
02210 Espoo

Haluamme olla täysin läpinäkyviä tietojesi käytön suhteen.
Luethan tietosuojaselosteemme.
  • Anatomy Fix Facebook